28.11.2006 Lahden Kansanopisto, Lahti

"Kaikki alkoi siitä, kun lippalakin sain" alkaa Irwinin, kenties, tunnetuin viisu. Lippalakki koristikin monen otsaa marraskuisena tiistai-iltana, kun Lahden kansanopistolla järjestettiin naamiaiset, tai kuten paikan päällä todettiin: naamajaiset. Pukeutumisen ohella tarjoiltiin vaaraa ja rockia kahden orkesterin toimesta, My Nastyn ja allekirjoittaneiden.

Kuolemaksi pukeutuneen, My Nastyn kitaristin Artun, "toinen silmä katsoi itään, toinen ei mitään" (T. Liimatta, 1993), nimittäin mies oli hörppinyt viinaksia jo hyvissä ajoin minun ja Iken saapuessa paikalle. "Tänään aion itsekin puhaltaa tuubaan", totesin itsekseni katsellessani tuota onnellista veijaria. Valitettavasti ujoutemme/laiskuutemme vaikuttaa tylsiin asuvalintoihin: naamarin sijasta luotimme kasvojemme vetovoimattomuuteen.

Itse keikasta minulla on hyvin vähän sanottavaa: se oli hyvä. Yleisö nautti, me nautimme, tosin emme lavasoundista vaan kappaleidemme soittamisesta. Illan pääosaan nousi kuitenkaan renessanssi-nero Eugenen tapaaminen ja synnilliset teot Molly Malonesissa. Iltaamme siivittivät keskustelut konserttipianistiudesta, alkoholista, naisista, humalasta, matkustelun tärkeydestä taiteen tekemisessä - esim. lähteminen Rhodokselle (W. Hyvönen) sekä elokuvista.

Kaikella hyvällä on kuitenkin aikansa, ja herätessäni seuraavana aamuna Kansanopiston kellarista, metrin mittaiselta sohvalta, en ajatellut suorin tein astella seurakunnan eteen - hajuni puolesta minua olisi tuskin kirkkoon huolittu.

Joel Mäkinen

› Palaa keikkalistaan