Juttutuokio, 5.8.2006, Lounais-Saksa
"Saksa on paska maa", sanoi kansallinen merkkihenkilömme laman jälkeisinä aikana. Itse allekirjoitan väitteen, sillä tylystä maasta ehdottomasti on kyse: Täällä kaikki on Preussilaisen ankeata, talot lujarakenteisia ja naiset pikemminkin synnyttäjiä kuin Firenzen sulottaria.
Olemme matkanneet ystävättäreni kanssa nyt kuusi päivää, Helsingistä Ruotsin ja Tanskan kautta Lounais-Saksaan. Kööpenhaminassa käytin skandi-charmiani ja viettelin sveitsittären, mikä tottakai nosti alhaalla lojunutta itsetuntoani. Ylipäänsä Kööpenhaminassa tapaamamme ihmiset olivat hyvin mielenkiintoisia elämäntarinoineen ja asenteineen. Mieleeni jäi etenkin eräs puolalainen, sangen rujorakenteinen electro-gootti-nainen joka rakasti huomiota ja oli kokoajan kännissä - nainen siis mm. basistimme J. Virtasen makuun.
Rakkaudesta on kirjoitettu maailman vaikuttavimpia ja toisaalta myös tylsimpiä lauluja. Tämä, ennen matkaani, tekemäni kappale - Risteys - veistelee eräänlaisen tarinan kyseisestä aiheesta. Tylsä tai ei, päätin asettaa sen näytteille näiden sivujen kautta, vaikka kappale onkin paljon Arsenicksin materiaalia yksinkertaisempi: hyvin Tom Waits/Tori Amos-tyylinen country-americana-balladi.
Tässä kaikki tällä erää. Voikaa kuin juutalaiset eli älkää huijatko. Rakkautta tätä lukeville.
Loppuun liitän rumpalimme Hyvösen minulle 4.8.2006 lähettämän tekstiviestin:
"Kaikkea kanssa! Älkää antako saksalaisten kusettaa - nehän keksi Hitlerinkin. Ja marsalkka heitti darrassa Manner-laatat. Lähetä (eilinen) kortsu! Voikaa hyvin!"
Wille on fiksumpi kuin useimmat.
- Joel Mäkinen
› Palaa etusivulle
|