Uusi Lahti, keskiviikkona 17.11.2004

Nick Arse & the Arsenicks leipovat piparkakkuja

Nick Arse & the Arsenicks -bändin pojat Joel Mäkinen, Jussi Parviainen, Wille Hyvönen, Jukkis Virtanen ja Jussi Sorjanen kokoontuivat Joelin kotiin leipomaan piparkakkuja. Leipomisen ohessa Vuoden Komeetta -bändin pojat kertoivat kuulumisiaan, keskustelivat lapsidraamoista, Troijan hevosesta, Lahden rock-skenestä, joululahjoista ja pohtivat, miksi bändin uusi VPK-biisi kuulostaa vielä niin huonolta nauhoitettuna. Seuraavan kerran poikien bändi esiintyy Lahdessa Joulukomeetassa 17. joulukuuta.

13:30 Lukiolaispojat aloittavat leipomisen

"Ihan ekaksi pitää pestä kädet", Jussi Parviainen sanoo syöksyessään ensimmäisenä lavuaarille.
"Ai tonttulakkipäähän, mut mä laitoin just hiukset kiinni. Äitikin oli iloinen, kun kerrankin kuvissa olis ollut tukka kiinni", Wille Hyvönen parahtaa, painaa tonttulakin päähän ja ottaa keittokirjan käteen.
Seuraa hervotonta naurua.
  "Siis mistä tää kirja on revitty, tää tekstihän on ihan kuin Iliaksesta ja Odysseiasta. Jätkät kuunnelkaa, nää lauseet on tosi omituisia!" Wille hekottaa.
Samassa Joel Mäkinen ryhtyy pohtimaan, kuinka tyhmiä spartalaiset olivat, kun ottivat kreikkalaisten Troijan hevosen vastaan.
  "Miettikää nyt. Pahin vihollinen antaa lahjan, joka ei edes mahdu portista sisään ja sitten hävitään kokonainen sota!"
Kukaan pojista ei tunnusta leiponeensa ennen pipareita. Äidin tekemästä taikinasta on kyllä paineltu muotilla kakkuja, mutta taikinaa pojat eivät ennen ole tehneet. Wille kertoo, että heille kotona leivotaan joulupiparkakut itsenäisyyspäivänä.
Parviainen alkaa jongleerata kananmunilla.
  "No niin, hei oikeesti nyt katsotaan, että meillä on kaikki aineet: 4 munaa…", Wille yrittää rauhoittaa tilannetta.
            Pojat rupeavat vaahdottamaan kananmunia ja sokeria käsin, vaikka toimittaja yrittää hienovaraisesti vihjata, että homma käy nopeammin, jos käyttää sähkövatkainta.
  "Ei tässä mitään sähköä tarvita vaan raakaa lihasvoimaa", Parviainen alkaa vatkata.
            Pojillakin on kiire, sillä neljältä pitää päästä treenaamaan Hyvösen autotalliin.
  "Me treenataan milloin missäkin. Lahden bändikämppätilanne on tosi surkea!" Parviainen huomauttaa.
  "Eikö siinä pitäisi tehdä kahdeksikkoa, jotta tulee ilmavaa vaahtoa", Wille muistelee kotitaloustunneilta.
  "Ei kun se on valmista – kun se kahdeksikko kuvio jää ton sekoituksen pintaan", Jussi Sorjanen tietää.

13:45 Kerrotaan kuulumisia

Parviainen vatkaa kerman vaahdoksi ja Sorjanen vatkaa karvahattu päässä munavaahtoa. Jukkis laittaa uunin päälle.
  "Hei sä sotket meidän koko keittiön. Kato nyt kun tota kermaa roiskuu pöydälle!" Joel parahtaa Parviaiselle.
            Myös Joelin housut saavat kermaisen kasteen. Joel poistuu vessaan siistiytymään.
            Parviainen ryhtyy pyyhkimään rätillä sotkujaan. Joel palaa vessasta ja vahtii Parviaisen touhuja kertoen samalla bändin kuulumisia. Pojat ovat tehneet lokakuussa Tiirismaan koululla VPK-singlen, jonka voi vapaasti ladata netistä. Kesän aikana valmistui Kasisalin studiossa uusi albumi.
  "Kasisalilla on ihan hyvät laitteet, mutta monet eivät osaa hyödyntää niitä. Tai aluksi ne oli huonot, mutta sitten yksi kaveri laittoi ne kuntoon", pojat kertovat.
            "Niin ja Jukkis on ruvennut juoksemaan. Kuvitelkaa mies, joka ei ole elämänsä aikana tehnyt muuta kuin maannut on ruvennut lenkkeilemään. Se on hienoa se", Joel vinoilee.
            Myöhemmin syksyllä pojilta ilmestyy kolmas levy, jossa on yhdeksän biisiä.
            "Ensimmäisellä oli neljä ja tokalla seitsemän biisiä. Ja biisit paranee koko ajan", Joel suitsuttaa.
  "Älä nyt liioittele", Sorjanen nauraa ja kaataa munavaahdon jauhojen päälle.
            Uusimmalla levyllä pojat ovat panostaneet kansiin.
  "Ekan levyn kannet on tehty niin, että mä kirjoitin biisin sanat käsin ja sitten niistä tehtiin kannet. Ne on niin rumat, että ne on oikeastaan aika makeet. Nyt tähän levyyn kannet tekee Parviainen, joka on kuvisluokalla", Joel kertoo.

14:00 Aika maistaa taikinaa

Pojat tuijottavat epäluuloisesti taikinaa, ja lopulta Joel suostutellaan koemaistajaksi, tai siis muut pitävät leuasta ja nenästä kiinni ja tunkevat samalla taikinaa Joelin suuhun.
  "Jee, sukset! Tää maistuu ihan piparitaikinalle!" Joel toteaa pyyhittyään ensin naamastaan suurimmat taikinan jäämät.
  "Palautettiinko ne pojat Amerikkaan? Noi lapsidraamat on hirveen kiinnostavia", Wille juttelee.
  "Pitäiskö meidän puhua jotain joulujuttuja?" Joel pohtii.
  "Annatteko te pojat lahjoja? Mä en anna. Mä tykkään vaan saada lahjoja", Joel jatkaa pohdintaansa. Muut myötäilevät vain Wille poikkeaa muiden linjasta.
  "On musta ihan kivaa olla jouluostoksilla ja ostaa muille lahjoja."
  "Joo, joo ja linnut laulaa ja rinnassa on lämmin tunne. Wille on näennäisen herkkä poika", Joel kuittaa tönien samalla Willeä ulos keittiöstä.
            Pojat alkavat hakea lusikoita – taikinaa ei maisteta sormin.
  "Ottakaa vähän likaisiakin lusikoitakin. Esimerkiksi tää käy hyvin", Joel sanoo pidellen siirappista lusikkaa.
  "Ei tule turhaa tiskiä", hän perustelee.

14:15 Häröilyä

Pojat eksyvät välillä kuuntelemaan tietokoneelta VPK-biisiään ja ryhtyvät pohtimaan parannusehdotuksia.

14:30 Jatketaan leipomista

Joel ottaa pellin kuumasta uunista ja laskee sille kylmää vettä.
  "Auts, tää on kuuma!"
Valitettavasti taikinaa ei voinut jättää "silleen" vuorokaudeksi, joten siirryimme suoraan leivontaan.
            Parviainen rupeaa kaulitsemaan taikinaa ohueksi. Lopulta päästään painelemaan muotteja.
            Joel tekee sian, jonka sisällä on joulukuusen muotti.
  "Tää kuvaa nyky-yhteiskuntaa", Joel sanoo tarkemmin asiaa selittämättä.
  "Joel, sä et voi tehdä erikokoisia. Ne pienemmät palaa uunissa", Parviainen toruu.

15:20 Piparit otetaan uunista

Patalappuja ei löydy ja hetken pojat suunnittelevat tonttulakkien hyödyntämistä patalappuina.
  "Kerrottiinko me jo, että me ollaan ruvettu organisoimaan meidän toimintaa. Esimerkiksi Wiidakolla on homma hyvin hallussa ja ollaan otettu niiltä mallia. Lahtelainen rock-skene on tosi pieni, ja melkein kaikki tuntevat toisensa", Wille kertoo.
            Jokaisella bändiläisellä on oma vastuualue ja pojat toteavat homman toimivan paljon paremmin, kun jokainen tietää, mitä tehdä. Itse asiassa pojilla on suunnitteilla keikka jopa Joensuuhun asti.
            Bändiläiset maistavat pipareita: sisältä pehmeitä, päältä palaneita.
  "Me tarvitaan tyttöystävät leipomaan meille", Parviainen toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen. Muut nyökyttelevät.

Eeva Ristkari

Jutun ohessa oli helvetisti tonttulakkikuvia, joissa oli tilanteita kuvaavia kuvatekstejä.  

› Palaa Media-osioon